Kuka piilotti mönksymme?
Kali Triti!
Poikkeuksellisesti hauskaa tiistaita!
Eilen emme kerenneet kirjoittamaan postausta, kuten aina maanantaisin. Miksi? ... se selviää ensi postauksessa.
Torstaina meillä oli super aikainen herätys, sillä laiva kohti Santorinia lähti Pireauksen satamasta kello 7.25. Tällä kertaa meillä ei ollut mitään vaikeuksia löytää oikeaa laivaa, vaan ensimmäinen mihin menimme, oli se oikea. Matkamme kesti 8 tuntia, sillä laiva pysähtyi kolmella eri saarella (Paros, Naxos ja Ios). Laivamatka meni kuitenkin yllättävän letkeästi ja saimme ajan kulumaan hyvin. Santorinille päästyä meidät kuljetettiin minibussilla hotelliimme. Heti aluksi meinasimme hieman musertua, kun autovuokraaja kertoi, että tähän aikaan vuodesta mönkkäreitä ei enää ole saatavilla. Hotelille saavuttuamme otimme kuitenkin vuokrausasian heti puheeksi ja seuraavana aamuna klo. 11 mönkkäri tuotiinkin meille.
Ensimmäisenä iltana lähdimme tutustumaan saaren pääkaupunkiin, Firaan, jossa myös majoituimme. Fira sijaitsee aika keskellä saarta, joten siitä oli helppo lähteä muihinkin saaren osiin. Huomasimme kuitenkin aika pian, että turistipöhinä on jo tähän aikaan vuodesta mennyttä. Monet ravintolat olivat sulkeneet jo talven ajaksi ja ruokapaikan löytäminen oli hiukan hankalaa. Pohdimmekin, miten erilaista saarella on olla turistiaikaan ja talvella, kun saarella ei ole samalla tavoin elämää ja on hyvin hiljaista. Santorinihan on tunnettu upeasta auringonlaskustaan ja heti ensimmäisenä iltana pääsimme ihastelemaan sitä Firasta.
Perjantaina lähdimme aamupalan jälkeen ajelemaan mönksyllä saaren etelä-osaan etsimään rantoja ja muutenkin katselemaan paikkoja. Ensimmäiseksi suuntasimme kohti Red Beachiä ja sen jälkeen ajoimme Black Beachille. Rantakelejä ei oikein enää tähän aikaan ole, joten uimaan emme menneet, vaan ihastelimme maisemia rannan puolelta. Yritimme myös löytää White Beachiä, mutta sehän ei ollutkaan niin helppo homma ja lopulta emme edes löytäneet sitä.
Illalla suuntasimme kohti Oiaa, josta näkee auringonlaskun parhaiten. Aurinko laskee jo klo. 17 ja meille meinasikin tulla hieman kiire, mutta kerkesimme juuri sopivasti paikalle. Taivas oli pilvetön, joten auringonlasku näkyikin hienosti. Vaikka onkin jo marraskuu, Oian paras auringonlaskuspotti oli täynnä turisteja. Tämän jälkeen kiertelimme vielä Oiassa ihaillen valkoisia taloja ja maisemia merelle. Illalla, kun lähdimme ajelemaan takaisin päin oli jo ilma viilennyt ja oli hiukan jännittävää ajella pimeässä mutkateitä.
Parkkeerasimme mönksyn hotellin tien viereen ja lähdimme Firaan syömään. Rauhaisa iltamme sai kuitenkin käänteen, kun tulimme hotellille keskustasta syömästä ja huomasimme, että joku oli käynyt siirtämässä mönksyämme. Respan mies ei osannut kertoa, mitä on tapahtunut, mutta käski kuitenkin olla huolehtimatta sen enempää. Asia jäi kuitenkin kaivertamaan mieltämme ja menimme taskulampun valossa tarkistamaan lähellä olevat autot, ettei mönksymme vaan olisi vaurioittanut heitä. Naarmuja tai kolhuja emme autoissa nähneet, joten pystyimme menemään kuitenkin nukkumaan levollisin mielin.
Lauantaina vietimme rentoa lomapäivää Firassa ja kävimme mm. ottamassa geelikynnet. Illempana suuntasimme taas Oiaan katsomaan auringonlaskua ja tällä kertaa söimme myös siellä. Kissoja oli hirveästi ja ne yrittivät jatkuvasti hyppiä syliin ja pöytiin. Yksi ravintolan työntekijä joutui hätistelemään kissoja jatkuvasti, mutta ne sinnikkäästi löysivät aina tiensä takaisin. Reissun aikana tutustuimme muutamaan paikalliseen, joiden kanssa istuimme hetken iltaa. Oli mielenkiintoista kuulla muutaman paikallisen mietteitä saarella asumisesta ja siitä miltä tuntuu, kun tällainen suosittu turistisaari "kuolee" talven ajaksi.
Sunnuntaina meillä oli vielä hyvin aikaa kierrellä Firassa ja istua kahviloissa, sillä lentomme takaisin lähti vasta seitsemän jälkeen. Hotellin omistaja heitti meidät lentokentälle ja jopa vielä tarjosi kahvit, ehkäpä hyvien hotelliarvostelujen toivossa. Olimme kentällä hyvissä ajoin kaksi tuntia ennen lennon lähtöä ja yritimme kuluttaa aikaa. Jotenkin onnistuimme ajan vietossa niin hyvin, että lopulta melkein myöhästyimme boardingista. Lento yllätti, koska se kesti vain puolisen tuntia.
Reissu oli onnistunut ja rentouttava. Santorini oli yhtä kaunis kuin kuvissa. Mukavaa viikon jatkoa!
Loppuun vielä fiilistelyvideo
Poikkeuksellisesti hauskaa tiistaita!
Eilen emme kerenneet kirjoittamaan postausta, kuten aina maanantaisin. Miksi? ... se selviää ensi postauksessa.
Torstaina meillä oli super aikainen herätys, sillä laiva kohti Santorinia lähti Pireauksen satamasta kello 7.25. Tällä kertaa meillä ei ollut mitään vaikeuksia löytää oikeaa laivaa, vaan ensimmäinen mihin menimme, oli se oikea. Matkamme kesti 8 tuntia, sillä laiva pysähtyi kolmella eri saarella (Paros, Naxos ja Ios). Laivamatka meni kuitenkin yllättävän letkeästi ja saimme ajan kulumaan hyvin. Santorinille päästyä meidät kuljetettiin minibussilla hotelliimme. Heti aluksi meinasimme hieman musertua, kun autovuokraaja kertoi, että tähän aikaan vuodesta mönkkäreitä ei enää ole saatavilla. Hotelille saavuttuamme otimme kuitenkin vuokrausasian heti puheeksi ja seuraavana aamuna klo. 11 mönkkäri tuotiinkin meille.
Ensimmäisenä iltana lähdimme tutustumaan saaren pääkaupunkiin, Firaan, jossa myös majoituimme. Fira sijaitsee aika keskellä saarta, joten siitä oli helppo lähteä muihinkin saaren osiin. Huomasimme kuitenkin aika pian, että turistipöhinä on jo tähän aikaan vuodesta mennyttä. Monet ravintolat olivat sulkeneet jo talven ajaksi ja ruokapaikan löytäminen oli hiukan hankalaa. Pohdimmekin, miten erilaista saarella on olla turistiaikaan ja talvella, kun saarella ei ole samalla tavoin elämää ja on hyvin hiljaista. Santorinihan on tunnettu upeasta auringonlaskustaan ja heti ensimmäisenä iltana pääsimme ihastelemaan sitä Firasta.
Perjantaina lähdimme aamupalan jälkeen ajelemaan mönksyllä saaren etelä-osaan etsimään rantoja ja muutenkin katselemaan paikkoja. Ensimmäiseksi suuntasimme kohti Red Beachiä ja sen jälkeen ajoimme Black Beachille. Rantakelejä ei oikein enää tähän aikaan ole, joten uimaan emme menneet, vaan ihastelimme maisemia rannan puolelta. Yritimme myös löytää White Beachiä, mutta sehän ei ollutkaan niin helppo homma ja lopulta emme edes löytäneet sitä.
 |
| Red Beach |
Illalla suuntasimme kohti Oiaa, josta näkee auringonlaskun parhaiten. Aurinko laskee jo klo. 17 ja meille meinasikin tulla hieman kiire, mutta kerkesimme juuri sopivasti paikalle. Taivas oli pilvetön, joten auringonlasku näkyikin hienosti. Vaikka onkin jo marraskuu, Oian paras auringonlaskuspotti oli täynnä turisteja. Tämän jälkeen kiertelimme vielä Oiassa ihaillen valkoisia taloja ja maisemia merelle. Illalla, kun lähdimme ajelemaan takaisin päin oli jo ilma viilennyt ja oli hiukan jännittävää ajella pimeässä mutkateitä.
Parkkeerasimme mönksyn hotellin tien viereen ja lähdimme Firaan syömään. Rauhaisa iltamme sai kuitenkin käänteen, kun tulimme hotellille keskustasta syömästä ja huomasimme, että joku oli käynyt siirtämässä mönksyämme. Respan mies ei osannut kertoa, mitä on tapahtunut, mutta käski kuitenkin olla huolehtimatta sen enempää. Asia jäi kuitenkin kaivertamaan mieltämme ja menimme taskulampun valossa tarkistamaan lähellä olevat autot, ettei mönksymme vaan olisi vaurioittanut heitä. Naarmuja tai kolhuja emme autoissa nähneet, joten pystyimme menemään kuitenkin nukkumaan levollisin mielin.
Lauantaina vietimme rentoa lomapäivää Firassa ja kävimme mm. ottamassa geelikynnet. Illempana suuntasimme taas Oiaan katsomaan auringonlaskua ja tällä kertaa söimme myös siellä. Kissoja oli hirveästi ja ne yrittivät jatkuvasti hyppiä syliin ja pöytiin. Yksi ravintolan työntekijä joutui hätistelemään kissoja jatkuvasti, mutta ne sinnikkäästi löysivät aina tiensä takaisin. Reissun aikana tutustuimme muutamaan paikalliseen, joiden kanssa istuimme hetken iltaa. Oli mielenkiintoista kuulla muutaman paikallisen mietteitä saarella asumisesta ja siitä miltä tuntuu, kun tällainen suosittu turistisaari "kuolee" talven ajaksi.
Sunnuntaina meillä oli vielä hyvin aikaa kierrellä Firassa ja istua kahviloissa, sillä lentomme takaisin lähti vasta seitsemän jälkeen. Hotellin omistaja heitti meidät lentokentälle ja jopa vielä tarjosi kahvit, ehkäpä hyvien hotelliarvostelujen toivossa. Olimme kentällä hyvissä ajoin kaksi tuntia ennen lennon lähtöä ja yritimme kuluttaa aikaa. Jotenkin onnistuimme ajan vietossa niin hyvin, että lopulta melkein myöhästyimme boardingista. Lento yllätti, koska se kesti vain puolisen tuntia.
Reissu oli onnistunut ja rentouttava. Santorini oli yhtä kaunis kuin kuvissa. Mukavaa viikon jatkoa!
Loppuun vielä fiilistelyvideo
Hei! Tosi kiva lukea teidän reissustanne, ja noi upeat kuvat! Mahtavia kokemuksia saatte ja jaatte sit meillekin.terveisin Sirpa
VastaaPoistaHeippa! Todella mukava kuulla, että blogi on mielenkiintoinen ja upea tunnelma on välittynyt myös sinne. Kivaa talven jatkoa!
VastaaPoistaCasinos in Washington State - MapYRO
VastaaPoistaCasinos Near 군산 출장마사지 Casinos - 진주 출장마사지 Find Casinos Near Me in 오산 출장샵 Washington 나주 출장마사지 State, Ranked. Find 대구광역 출장마사지 the BEST and NEWEST Casinos Near you from 1 to 364637.