Uudet tuulet osastoilla
Kali deftera!
Hyvää maanantaita!
Harjoittelussa olemme vaihtaneet osastoja. Nyt Stiina on ortopedisellä ja Veera neurologisella osastolla. Gennimataksen sairaalassa on viisi osastoa, joilla opiskelijat harjoittelunsa aikana pääsääntöisesti kiertävät. Nämä ovat patologinen, neurologinen, ortopedinen, teho-osasto ja alakerran fysioterapian poliklinikka. Ortopedinen osasto on yleisilmeeltään siistimpi kuin aikaisemmat osastot, joilla olemme olleet (patologinen ja neurologinen). Potilaille on myös huomattavasti enemmän aikaa kuin muilla osastoilla. Osastolla on ollut paljon TEP-potilaita, lantio- ja nilkkavammapotilaita. Potilaat ovat pääsääntöisesti iäkkäitä, mutta osastolla on myös nuorempia potilaita, joista suurin osa on ollut moottoripyöräonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudet ovat täällä yleisiä holtittoman liikenteen ja kypärän käytön laiminlyönnin vuoksi.
TEP-potilaat ovat osastolla yleensä neljä päivää. Kuntoutus etenee samalla tavoin TEP-potilaiden kanssa kuten Suomessakin. Kävely tapahtuu pääsääntöisesti pii-apuvälineen kanssa. Kaikissa sängyissä ortopedisellä osastolla on pään yläpuolella roikkuva "apina-puu" -avustin ja fysioterapeutti ohjeistaa potilasta käyttämään sitä usein. Suomessa tätä ei nykyään enää suositella, koska potilaan on pystyttävä siirtymään sängyssä ilman tämän apua, eikä kotonakaan tällaista ole käytössä, joten potilasta ei haluta totuttaa sen käyttöön.
Kuva ortopediseltä osastolta, suurimmassa osassa sängyistä ei ole sähkösäätöä.
Olemme tykänneet olla harjoittelussa Gennimataksen sairaalassa, mutta kielimuuri vaikeuttaa työskentelyä. Nykyisillä osastoillamme fysioterapeutit eivät osaa sanaakaan englantia, joten paikalliset opiskelijat joutuvat tulkkaamaan meille kaiken. Tieto, jota potilaista usein saamme, jää melko pintapuoleiseksi, koska opiskelijat eivät pysty selittämään kovinkaan syvällisesti. Potilaat eivät usein myöskään puhu englantia, mutta yksinkertaisilla sanavalinnoilla pystymme ohjaamaan. Opiskelijat ovat kirjoittaneet meille ylös tärkeimpiä sanoja ja ohjeistuksia, jotta voimme osallistua ohjaukseen.
Sitten muihin kuulumisiin...
Viikot menevät aikalailla rutiininomaisesti harkkapäivien osalta, mutta viikonlopuille kehittelemme mieleistä tekemistä. Olemme pyrkineet pysymään kartalla tapahtumista, joita järjestetään vaihtareille, jotta tutustuisimme muihinkin vaihtareihin. Perjantaina menimme vaihtareille suunnattuun illanviettoon. Oli mukava tutustua eri maista tulleisiin vaihtareihin. Koska illanvietto oli myöhään ja metrot lakkaavat kulkemasta yhden aikoihin ja jatkavat kulkuaan kuudelta, olimme takaisin kotona seitsemän aikoihin, jolloin uni todenteolla maittoikin.
Lauantaina jatkoimme ravintoloihin tutustumista ja kävimmekin The Island- nimisessä ravintolassa, josta olemme kuulleet paljon hyvää. Ravintola keskittyi pääasiassa mereneläviin ja oli mukava päästä maistelemaan uusia makuja. Ruoka maksoi vain 13 euroa ja sai syödä niin paljon kuin jaksaa, sehän kelpasi meille oikein hyvin.
Sunnuntaina olimmekin reissun päällä. Retki oli vaihtareille järjestetty. Lähdimme aamulla puoli yhdeksän aikoihin kohti Delphiä, joka on UNESCO:n maailmanperintökohde ja arkeologinen nähtävyys. Sitä on myös aikoinaan luultu maailman keskipisteeksi, joka teki paikasta vieläkin kiehtovamman. Vietimme siellä noin 1,5 tuntia, jonka jälkeen jatkoimme matkaa pieneen kylään, nimeltä Livadia. Siellä olimme noin kaksi tuntia, joka oli mielestämme liian vähän, sillä olisimme halunneet nähdä kylää enemmän. Ehdimme käydä ravintolassa ja hiukan kierrellä, kunnes pitikin suunnata takaisin bussille ja takaisin kohti Ateenaa.
Vaihtomme tähän asti on sujunut oikein mukavasti. Olemme viihtyneet hyvin ja olemme oppineet arvostamaan asioita Suomesta, joita aikaisemmin pidimme itsestäänselvyyksinä. Tästä esimerkkeinä Suomen puhtaat kadut, se ettei kadulla ole ylitäytettyjä roskalavoja. Suomessa myös varmuudella tietää mitä on ostamassa kaupasta ja saa kävellä kadulla rauhassa ilman katseita, huuteluita tai tööttäämistä.
Kuva Livadiasta
Tsemppiä kaikille tulevaan viikkoon!
Hyvää maanantaita!
Harjoittelussa olemme vaihtaneet osastoja. Nyt Stiina on ortopedisellä ja Veera neurologisella osastolla. Gennimataksen sairaalassa on viisi osastoa, joilla opiskelijat harjoittelunsa aikana pääsääntöisesti kiertävät. Nämä ovat patologinen, neurologinen, ortopedinen, teho-osasto ja alakerran fysioterapian poliklinikka. Ortopedinen osasto on yleisilmeeltään siistimpi kuin aikaisemmat osastot, joilla olemme olleet (patologinen ja neurologinen). Potilaille on myös huomattavasti enemmän aikaa kuin muilla osastoilla. Osastolla on ollut paljon TEP-potilaita, lantio- ja nilkkavammapotilaita. Potilaat ovat pääsääntöisesti iäkkäitä, mutta osastolla on myös nuorempia potilaita, joista suurin osa on ollut moottoripyöräonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudet ovat täällä yleisiä holtittoman liikenteen ja kypärän käytön laiminlyönnin vuoksi.
TEP-potilaat ovat osastolla yleensä neljä päivää. Kuntoutus etenee samalla tavoin TEP-potilaiden kanssa kuten Suomessakin. Kävely tapahtuu pääsääntöisesti pii-apuvälineen kanssa. Kaikissa sängyissä ortopedisellä osastolla on pään yläpuolella roikkuva "apina-puu" -avustin ja fysioterapeutti ohjeistaa potilasta käyttämään sitä usein. Suomessa tätä ei nykyään enää suositella, koska potilaan on pystyttävä siirtymään sängyssä ilman tämän apua, eikä kotonakaan tällaista ole käytössä, joten potilasta ei haluta totuttaa sen käyttöön.
Sitten muihin kuulumisiin...
Viikot menevät aikalailla rutiininomaisesti harkkapäivien osalta, mutta viikonlopuille kehittelemme mieleistä tekemistä. Olemme pyrkineet pysymään kartalla tapahtumista, joita järjestetään vaihtareille, jotta tutustuisimme muihinkin vaihtareihin. Perjantaina menimme vaihtareille suunnattuun illanviettoon. Oli mukava tutustua eri maista tulleisiin vaihtareihin. Koska illanvietto oli myöhään ja metrot lakkaavat kulkemasta yhden aikoihin ja jatkavat kulkuaan kuudelta, olimme takaisin kotona seitsemän aikoihin, jolloin uni todenteolla maittoikin.
Lauantaina jatkoimme ravintoloihin tutustumista ja kävimmekin The Island- nimisessä ravintolassa, josta olemme kuulleet paljon hyvää. Ravintola keskittyi pääasiassa mereneläviin ja oli mukava päästä maistelemaan uusia makuja. Ruoka maksoi vain 13 euroa ja sai syödä niin paljon kuin jaksaa, sehän kelpasi meille oikein hyvin.
Sunnuntaina olimmekin reissun päällä. Retki oli vaihtareille järjestetty. Lähdimme aamulla puoli yhdeksän aikoihin kohti Delphiä, joka on UNESCO:n maailmanperintökohde ja arkeologinen nähtävyys. Sitä on myös aikoinaan luultu maailman keskipisteeksi, joka teki paikasta vieläkin kiehtovamman. Vietimme siellä noin 1,5 tuntia, jonka jälkeen jatkoimme matkaa pieneen kylään, nimeltä Livadia. Siellä olimme noin kaksi tuntia, joka oli mielestämme liian vähän, sillä olisimme halunneet nähdä kylää enemmän. Ehdimme käydä ravintolassa ja hiukan kierrellä, kunnes pitikin suunnata takaisin bussille ja takaisin kohti Ateenaa.
Vaihtomme tähän asti on sujunut oikein mukavasti. Olemme viihtyneet hyvin ja olemme oppineet arvostamaan asioita Suomesta, joita aikaisemmin pidimme itsestäänselvyyksinä. Tästä esimerkkeinä Suomen puhtaat kadut, se ettei kadulla ole ylitäytettyjä roskalavoja. Suomessa myös varmuudella tietää mitä on ostamassa kaupasta ja saa kävellä kadulla rauhassa ilman katseita, huuteluita tai tööttäämistä.
Tsemppiä kaikille tulevaan viikkoon!
Kommentit
Lähetä kommentti